On aika kiittää ja poistua taka- alalle. Nimittäin olen palaamassa Suomeen ja varmasti silloin parhaiten kuulumiseni saa suoraan minulta. Päätin, että opiskelu täällä ei anna tarpeeksi, verrattuna hintaan jonka siitä maksan. Ja olen myös kadottanut intoni tehdä radio ja tvjuttuja täällä, tahdon sen takaisin. Ikävä tulee näitä kavereita, mutta nykyteknologian ja halpalentojen maailmassa, mikään ei ole enää vaikeaa! Kiitos ihmisille jotka jaksoi tätä lukea ja palataan taas kun poistun maasta!

T. Lotta

Taas on toinen viikko takana, tällä kertaa jopa melkein kiireinen. Sain maanantaina kuulla, että koulua ei enää ole 1.12 jälkeen, yksi tentti olisi 12.12, mutta en sen takia viitsi jäädä tänne hengailemaan, teen sen tammikuussa. Ja selvitin tämänkin jo opettajan kanssa, joten olen siis tulossa kotiin jo 1.12!! Tämä tietysti aiheutti hieman kiirettä, lentojen vaihdon ja kaiken organisoinnin takia. Joudun palauttamaan portfolion ajoissa ja ostamaan kaikki joululahjat, jotka täältä haluan viedä Suomeen jo nyt. Kerrankin on hyötyä näiden jouluinnostuksesta, joka alkaa jo marraskuun alussa!!! Olen nyt saanut onneksi kerättyä suht hyvin kaiken mitä täältä vien kotiin, enää on huolena mahduttaa se kaikki ja vielä kuukauden vaatteet 15 kiloon!!!! Perhanan kilorajoitukset!!! Mutta otan vielä 10 kilon käsimatkatavarat, joten eiköhän sitä minimivaatetuksella selvitä!!

Torstaina keskellä yötä saatiin taas yksi palohälytys ja piha täyttyi hyvin unisen näköisistä ihmisistä! Siinä oppii paljon kavereistaan, kun näkee ne juuri sängystä ulos hätyytettyinä ja ihan täysin tokkurassa!! Hassua! En sitten saanutkaan enää unta ja nukahdin vasta kuuden aikaan aamulla. Jouduin repimään itseni ylös ajoissa, koska lupasin mennä jouluostoksille trishian ja Akosuan kanssa. Illalla oli myös dinnerparty (taas) joten piti mennä Sainsburyn kautta kotiin ja heti kokkaamaan!! Tein perus makaronilaatikkoa ja jauhelihakastiketta (se oli suosikki). Syöpöttelyn ja siivouksen jälkeen pääsin sänkyyn siinä hieman ennen kuutta (taas) ja aamulla (taas) revin itseni ylös, koska piti lähteä mancesteriin! Poikien kanssa sitten istuttiin junaan ja enkös minä nukahtanut heti kun juna nytkähti liikkeelle!!! Taimoor paran olkapää oli hieman puuduksissa kun tämä jättipää nuokkui siinä koko matkan!! Kierreltiin ostoskeskusta ja nautin olostani todella paljon ja totesin, että poikien kanssa "shoppailu" on kivempaa. Ei tarvitse jokaista kauppaa kiertää ja se on paljon rauhallisempaa... Tuottoisaa se ei ole, mutta rahattomalle opiskelijalle juuri tarpeeksi harhailevaa, että ei ehdi liikaa hiplailla ja erehtyä ostamaan jotain, mihin ei ole varaa. Sain ostettua kuitenkin jotain, mutta en kerro mitä, koska sen saaja lukee tätä, enkä tahdo paljastaa sitä vielä. Ostin myös joulumarkkinoilta ranskalaisesta kojusta keksejä (taivaallisia)!!! Minulla ei ollut puntia, joten sain maksaa euroilla ja sain puntina takaisin vaihtorahat!! kätevää!! harmittaa kun en hoksannut ostaa niitä pipareita enempää, tuodakseni kotiin!!!Takaisin tullessa nukahdin taas junaan, tällä kertaa onneksi tyynynä ikkuna!! Kotiin päästyäni siinä kahdeksan maissa kaaduin sänkyyn ja nukuin 11 asti aamulla!! Hieman univelkaa...

Pitäisi alkaa tehdä jotain, mutta minuun on iskenyt jonkin asteinen saamattomuus opiskelujen suhteen, en jostain syystä osaa tehdä mitään, vaikka pitäisi. Kai jonkin asteista joulukuumetta!!! Kaikki jotka minut tuntee ja tietää millainen olen jouluna, tietää, että olen aika täpinöissäni nyt!! Kohta saa pipareita, glögiä ja kuunnella joulumusiikkia. Olen saanut jo tilauksen Monikalta, lähettää hänelle Tarja Turusen joululevy, Monikan veli on suuri fani!!

Nyt on aika mennä nukkumaan ja alkaa totutella Suomen aikaan, viimeksi siellä illat hieman venähti tähän aikaan!!! Nähdään pian!! Lisään kuvia tähän tekstiin kunhan saan kameran takaisin Taimoorilta!!

Viime kerrasta onkin jo aikaa! Tässä välissä ei kuitenkaan ole ehtiny kamalasti tapahtua, muuta kun pieni reissu kotiin. Jonkin asteinen syysmasennus on myös iskenyt, kun ei okein mikään huvita ja jotenkin kaikki on tylsää... todella kuvaavaa, eikö? Tosin kaikki täällä taitaa olla saman kyllästymisen kourissa, koska jokainen tuntuu valittavan jostain asiasta. Minä valitan, kuinka asiat on paremmin Suomessa!!

8. päivä keskiviikkona pakkasin aamulla laukkuni ja luentojen jälkeen hyppäsin junaan Lontooseen. Matkalla torkahtelujen välissä tutustuin mielenkiintoiseen ilmiöön. Tässä matkalla Lontooseen keskellä ei mitään asustelee joukko saunabelt- lehmiä. Niillä mustilla lehmillä on keskellä ruumista (lehmien torso) semmoinen valkoinen metrin levyinen kaistale, joka on aivan kuin TV-shopissa mainostettu saunabelt. Ajattelin siinä sitten, että tämä on ilmeisesti brittien tapa saada kansalaisten ylipaino- ongelma pienenemään, laihdutetaan lehmät, niin ei tarvi enää ihmisten laihduttaa kun syödään laihaa lehmää!!! Matka sujui muuten erittäin sujuvasti ja kaikenmaailman vaihdot onnistui suuremmitta ongelmitta. Lontoossa Stanstedin kentällä törmäsin nykymaailman terroripelkoon oikein urakalla. Ainakin 10 eri jonotuksen jälkeen ja kymmenen eri ihmisen hiplailun jälkeen jouduin vielä laittamaan kenkäni (erittäin hankalasti jalasta poistettavat) erillisen "kenkienvalaisulaitteen" läpi, jotta en kantaisi kengissäni potentiaalisesti vaarallista räjahdettä! No eihän minulla mihinkään ollut kiire, olihan minulla aikaa riisua ja pukea, turhaa sitä lähtöportilla aikaansa kuluttaa! Lentokin sujui jotenkin liian sujuvasti, ei ainuttakaan pelottavaa ilmakuoppaa, joka ajaisi Lotan raiteiltaan!!

Suomen päässä isi oli vastassa ja automatkalla sain käteeni ruisleipää, eipä ole ennen maistunut niin hyvälle!!! Asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että oli päivän aikana tuhonnut vain ja ainoastaan erinäisiä makeisia ja naksuja, jotta energia ei hupenisi matkalla. Kotona pääsin nukkumaan omaan sänkyyn ja ai, että kun teki hyvää! Viikonloppu meni oikein rattoisasti, saunoen, syöden ja ihmisiä tavaten. Enemmänkin kavereita olis voinu kyllä tavata, mutta oli niin kiire juosta paikasta toiseen, että kun toisella olis ollu aikaa, olin ihan jossain muualla! Jouluna sitten on kuukausi aikaa tapailla! Saunoin joka ilta... nyt tuli taas ikävä saunaan!!! Ahmin myös suuria annoksia ruisleipää ja silliä. Se selittää tänne tullessa vallinneen turvotuksen tilan! Nautin ajasta Suomessa ja huomasin, että kuinka paljon siitä maasta oikein pidän!! Tietysti siellä taas vähän aikaa asuttuani, muistan taas ne jutut jotka siinä on vialla (joita ei ole montaa!!).

Tänne paluumatka olikin sitten ihan eriasia. Junalla ensin Tampereelle ja sieltä bussilla lentoasemalle. Tässä ei vielä ilmennyt ongelmia. Lentomatka tärisi hieman, mutta mukavan matkaseuran kanssa se unohtui. (Sakari Joensuusta tarjosi minulle karjalanpiirakoita!) Päästyäni Liverpooliin ehdin säkällä jopa aikaisempaan junaan ja ehdin jo iloita, että olisin kotona ajoissa!! Nälkä nimittäin alkoi olla jo aika kaamea. Se mustamakkara jonka tuhosin aamupäivällä oli jo menettänyt tehonsa! Junaan päästyäni (juoksin henkihieverissä ehtiäkseni) Se olikin 20 minuuttia myöhässä, siinä vaiheessa aloin jo miettiä vaihtojunaan ehtimistä, koska viimeksikin siihen jäi vain 2 minuuttia aikaa. No sitten jossain Crewen kohdalla juna hajosi ja koko lössi vaihtoi toiseen junaan, joka noin puolen tunnin odottelun jälkeen vihdoin saapui paikalle. Sekin lähti 15 minuuttia myöhässä. Siinä vaiheessa olin jo menettänyt toivoni siihen vaihtojunaan ehtimisestä. Onneksi olin juossut siihen aikaisempaan junaa, koska jos olisin tullut sillä myöhemmällä, olisin jäänyt Staffordin asemalle yöksi. Viimein pääsin Staffordin asemalle ja huomasin, että seuraava juna Stokeen lähti vasta 45 minuutin kuluttua. Istuskelin yksinäni asemalla (täysin autio) ja nälissäni muistin fazerin siniset laukussani!!! Järsin puolikkaan levyn siinä odotellessani ja loppumatkan kärsin suunnattomasta pahoinvoinnista!! Perillä vastassa oli minun pojat, Jonathan, Taimoor ja Etienne, halusivat saatta minut kotiin, ettei keskellä yötä tarvi yksin laukkuineni harhailla. Minä pieni tyttö, avuton ja heikko!!!! :-P

Pari ensimmäistä päivää täällä kului suunnattoman koti- ikävän parissa. Asiaan saattoi vaikuttaa myös nälkä, joka aloittamani paaston alussa kalvoi mieltäni jatkuvasti. Kaksi päivää jaksoin paastota, kunnes olo alkoi olla liian kaamea ja mieleen juolahti myös ajatus sen järjettömyydestä! Olen kuitenkin jatkanut terveellisiä elämäntapoja ja aion pudottaa ne muutamat (aika monta) kilot jotka täällä englannissa on kerääntynyt tukevasti tuohon lantioalueelle!!! Hyvä olo on, eikä suurempia ongelmia, mitä nyt joskus iskee suunnaton himo paahtoleipään tai suklaaseen! Nyt alkaa jo sujua täällä elely taas, mikä taas kohta katkeaa paluuseen Suomeen. Tulen siis joululomalle 8.12 ja viivyn kotimaassa kuukauden. En malta odottaa, jouluihmisenä nautin olostani siellä varmasti ja ärsytän muita jatkuvalla soitolla soivien joululaulujen avulla!!

Palaan lukemisen pariin ja koetan saada selville mikä ero on Breach of confidencella ja Privacyllä lakitermeissä!!! Ja koetan myös saada pikakirjoitustaitoani hieman nopeammaksi!! (ei tule tapahtumaan!!!) Nauttikaa te siellä olostanne Suomessa ja saunokaa aina kun voitte, te onnekkaat ihmiset!

Istun taalla newsroomissa ja odottelen, etta muut on valmiita, kirjoitellaan
lyhyita uutis infoja radioon ja kohta mennaan studioon lukemaan ne nauhalle.
Odotan sita innolla, koska tahan mennessa olen viihtynyt parhaiten mikin
takana studiossa, kameran edessa on viela hankalaa. Viikonloppu oli hyvin
kiireinen ja sen takia, pitaisi nyt pantata lakia ja pikakirjoitusta oikein
urakalla, jotta ei sitten suomessa tarvi lukea! Antti lahti maanantaiaamuna
ja kuulemma viihtyi oikein hyvin. Porukka taalla otti sen hyvin vastaan ja
oli kylla hauskaa, rahaa meni shoppailuun manchesterin reissulla tosin
hieman enemman kuin suunnittelin!

International Dinner party ja koko porukka

Sunnuntaina kierrettiin Hanley ja estin Antin ostamasta 180euron takkia,
joka sen kuulemma oli ihan pakko saada!!! Turhamaista! Illalla jarjestettiin
international dinner party akosuan ym. keittiossa, meita oli 10 ihmista ja
ruokaa oli joka maasta. Kiinalaista, Ghanalaista, Englantilaista ja vahan
kaikkea joka maasta. Syotiin liikaa ja nautittiin yomyohaan. Hauskaa oli ja
kuvia tuli rapsittya paljon!! Lisaan ne tana iltana kun paasen kotiin.

Minä, Etienne ja Taimoor

Pojat...

... Ja tytöt

Porukkaa lisää.

Maanantaina luennon jalkeen lahdettiin Carlan, Monikan ja Jessican kanssa
elokuviin katsomaan The Guardiania... Pakko myontaa, vaikka en Kutcherista
valita, oli se tassa elokuvassa poikkeuksellisen komea. :-P Elokuvista
juostiin vaihtamaan vaatteet ja Aynsleyhyn Edun yllatyssynttareille,
Espanjalaiseen tapaan Edu tuli omille synttareilleen tunnin myohassa ja
siina vaiheessa olin joa taynna savua, koska kaikki poltti sisalla.
Onnittelin Edua ja lykkasin fazerin sinisen kateen ja poistuin omaan
sankyyn!

Tiistaina sain itseni vihdoin liikkumaan, lahdin Carlan, Aidan ja Monikan
kanssa salsaan, kivaa oli, mutta outoa kylla en juurikaan hengastynyt!!!
Paatin siis juosta kotiin!! Eilen oli myos Halloween, joten taalla oli
paljon erinakoisia monstereita ja muumioita pyorimassa ympari kampusta!

(Omalta koneelta kirjoitettuna) Tänä aamuna oli ekaa kertaa huurretta maassa ja aivan upea kirkas ilma, koko päivän on aurinko paistanut kirkkaalta taivaalta ja kyllä sen huomaa mielialassakin. Näitä päiviä kun ei ole usein!

Pahoittelen taas aakkosten puuttumista, mutta kun kerrankin sain itseni
kirjoittamaan ja oli aikaa, niin ajattelin kirjoittaa nyt, mutta etteköhän te
lukutaitoiset ihmiset saa tasta selvaa!!

Nyt lähti äiti ja isi kotiin ja turvallisesti ovat perillä, huolimatta kummankaanpuoleisesta liikenteestä. Nopeasti meni aika ja 5 päivää hujahti ohi nopeasti! Maanantaina tosiaan kierrettiin Hanleyn keskustaa ja katseltiin kauppoja... Löysin kyllä uudet farkut, joista olen kovin ylpeä!! Tiistaina heti luennoilta päästyäni, Porukat, minä ja Taimoor lähdettiin ajamaan hieman Stokesta itään Derbyshireen.

Lotan uudet farkut ja Betty Boop tossut!

Hanleyn keskustaa (takana näkyy Potteries ostoskeskus)

Minä ja Isi kahvilla.

Luonto siellä on uskomattoman kaunista ja kaikista ihmeellisintä on, miten lähellä se on tätä loukkoa! 15 minuutin ajomatkan päästä löytyy mahtavia maisemia ja upeaa luontoa! Eli siis ei me ihan täysin englannin rumimmassa paikassa asuta!

 

 Äiti löysi sitä kauan kaipaamaansa sitruunapaita, joka paljastui lopujenlopuksi ihan tavalliseksi sitruunajuustokakuksi, tungettuna jogurttipurkkiin!!!! Hyvää oli. Keskiviikkona oli rankka paluu arkeen ja taas yksi newsday takana. Onnekseni mukaani sattui kamera ja otin muutaman kuvan meidän newsroomista.

 

Alex ja Shell

Etualalla Tommy, John ja Dan

Newsroomista

Eilen (Keskiviikkona) oli myös Lewn synttärit ja me porukalla järjestettiin sille yllätysbileet. Olimme ostaneet koristeet, kakut, yms. Etukäteen ja Taimoor vei Lewn sainsburylle, jotta me saatiin kaikki kuntoon niiden keittiöön! Lew ei aavistanut mitään ja meni aivan sanattomaksi kun ilmestyi pilkkopimeään keittiöön, jossa me odotimme paukkuserpentiinin ja pallojen kera!

Mariella, Jessica, Mister Lew, Monika ja Trishia

 Meitä oli mukana koko Star Wedgwoodin perhe (Edu, Mariella, Akosua, Tricia, Warren, Jonathan, Taimoor, Etienne, Maria, Kevin ja Eddie. Mukana oli myös Monika, Jessica ja Gaultier Aynsleystä).

Hieman epätarkka kuva pojista (Edu, Jonathan ja Etienne)

Oikealta: Jonathan, Etienne, Gaultier, Akosua ja Lew. Eddien ja Taimoorin niskat.

Meikkausoperaatio

Taimoor ja meikkausoperaation tulos

Järjettömän syöpöttelyn jälkeen ilta eteni harvinaisen vauhdikkaasti, pojat sai naamaansa meikkiä, Trishian meikkipaletista ja taas loppuillasta istuttiin kaikki ahtaalla käytävällä ja höpistiin turhia! Lew sai perinteiseen tapaan myös täytekakun ja tuolillaheittelyn (???).

Lew ja Kakku

Onneksi mulla alkoi nyt viikonloppu ja saan nukkua, kolmen tunnin yöunien jälkeen aamuluennollelähtö ei ole se kaikista mukavin homma, nyt nukuttaa ja aion mennä petiin ottamaan hieman univelkaa takaisin! Kaikesta siitä unenpuutteesta huolimatta on ollut todella hauskaa ja olen jollain tavalla oppinut ottamaan elämän hieman rennommin kuin ennen, alkaa se ilmeisesti suomalainen jäykkyys ja jämptiys tietyllä tavalla karista. 

Minä ja Taimoor

Antti tulee huomenna ja sitten tulenkin viikon päästä siitä käymään kotona, odotan sitä jo aika innolla, mutta en enää niin paljoa kuin ennen, mikä on hyvä merkki siitä, että alan viihtyä täällä erittäin hyvin! tämä teksti jäi hieman lyhyeksi, mutta liitän mukaan kuvia, jotta tarina paisuisi hieman.