Viime kerrasta onkin jo aikaa! Tässä välissä ei kuitenkaan ole ehtiny kamalasti tapahtua, muuta kun pieni reissu kotiin. Jonkin asteinen syysmasennus on myös iskenyt, kun ei okein mikään huvita ja jotenkin kaikki on tylsää... todella kuvaavaa, eikö? Tosin kaikki täällä taitaa olla saman kyllästymisen kourissa, koska jokainen tuntuu valittavan jostain asiasta. Minä valitan, kuinka asiat on paremmin Suomessa!!

8. päivä keskiviikkona pakkasin aamulla laukkuni ja luentojen jälkeen hyppäsin junaan Lontooseen. Matkalla torkahtelujen välissä tutustuin mielenkiintoiseen ilmiöön. Tässä matkalla Lontooseen keskellä ei mitään asustelee joukko saunabelt- lehmiä. Niillä mustilla lehmillä on keskellä ruumista (lehmien torso) semmoinen valkoinen metrin levyinen kaistale, joka on aivan kuin TV-shopissa mainostettu saunabelt. Ajattelin siinä sitten, että tämä on ilmeisesti brittien tapa saada kansalaisten ylipaino- ongelma pienenemään, laihdutetaan lehmät, niin ei tarvi enää ihmisten laihduttaa kun syödään laihaa lehmää!!! Matka sujui muuten erittäin sujuvasti ja kaikenmaailman vaihdot onnistui suuremmitta ongelmitta. Lontoossa Stanstedin kentällä törmäsin nykymaailman terroripelkoon oikein urakalla. Ainakin 10 eri jonotuksen jälkeen ja kymmenen eri ihmisen hiplailun jälkeen jouduin vielä laittamaan kenkäni (erittäin hankalasti jalasta poistettavat) erillisen "kenkienvalaisulaitteen" läpi, jotta en kantaisi kengissäni potentiaalisesti vaarallista räjahdettä! No eihän minulla mihinkään ollut kiire, olihan minulla aikaa riisua ja pukea, turhaa sitä lähtöportilla aikaansa kuluttaa! Lentokin sujui jotenkin liian sujuvasti, ei ainuttakaan pelottavaa ilmakuoppaa, joka ajaisi Lotan raiteiltaan!!

Suomen päässä isi oli vastassa ja automatkalla sain käteeni ruisleipää, eipä ole ennen maistunut niin hyvälle!!! Asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että oli päivän aikana tuhonnut vain ja ainoastaan erinäisiä makeisia ja naksuja, jotta energia ei hupenisi matkalla. Kotona pääsin nukkumaan omaan sänkyyn ja ai, että kun teki hyvää! Viikonloppu meni oikein rattoisasti, saunoen, syöden ja ihmisiä tavaten. Enemmänkin kavereita olis voinu kyllä tavata, mutta oli niin kiire juosta paikasta toiseen, että kun toisella olis ollu aikaa, olin ihan jossain muualla! Jouluna sitten on kuukausi aikaa tapailla! Saunoin joka ilta... nyt tuli taas ikävä saunaan!!! Ahmin myös suuria annoksia ruisleipää ja silliä. Se selittää tänne tullessa vallinneen turvotuksen tilan! Nautin ajasta Suomessa ja huomasin, että kuinka paljon siitä maasta oikein pidän!! Tietysti siellä taas vähän aikaa asuttuani, muistan taas ne jutut jotka siinä on vialla (joita ei ole montaa!!).

Tänne paluumatka olikin sitten ihan eriasia. Junalla ensin Tampereelle ja sieltä bussilla lentoasemalle. Tässä ei vielä ilmennyt ongelmia. Lentomatka tärisi hieman, mutta mukavan matkaseuran kanssa se unohtui. (Sakari Joensuusta tarjosi minulle karjalanpiirakoita!) Päästyäni Liverpooliin ehdin säkällä jopa aikaisempaan junaan ja ehdin jo iloita, että olisin kotona ajoissa!! Nälkä nimittäin alkoi olla jo aika kaamea. Se mustamakkara jonka tuhosin aamupäivällä oli jo menettänyt tehonsa! Junaan päästyäni (juoksin henkihieverissä ehtiäkseni) Se olikin 20 minuuttia myöhässä, siinä vaiheessa aloin jo miettiä vaihtojunaan ehtimistä, koska viimeksikin siihen jäi vain 2 minuuttia aikaa. No sitten jossain Crewen kohdalla juna hajosi ja koko lössi vaihtoi toiseen junaan, joka noin puolen tunnin odottelun jälkeen vihdoin saapui paikalle. Sekin lähti 15 minuuttia myöhässä. Siinä vaiheessa olin jo menettänyt toivoni siihen vaihtojunaan ehtimisestä. Onneksi olin juossut siihen aikaisempaan junaa, koska jos olisin tullut sillä myöhemmällä, olisin jäänyt Staffordin asemalle yöksi. Viimein pääsin Staffordin asemalle ja huomasin, että seuraava juna Stokeen lähti vasta 45 minuutin kuluttua. Istuskelin yksinäni asemalla (täysin autio) ja nälissäni muistin fazerin siniset laukussani!!! Järsin puolikkaan levyn siinä odotellessani ja loppumatkan kärsin suunnattomasta pahoinvoinnista!! Perillä vastassa oli minun pojat, Jonathan, Taimoor ja Etienne, halusivat saatta minut kotiin, ettei keskellä yötä tarvi yksin laukkuineni harhailla. Minä pieni tyttö, avuton ja heikko!!!! :-P

Pari ensimmäistä päivää täällä kului suunnattoman koti- ikävän parissa. Asiaan saattoi vaikuttaa myös nälkä, joka aloittamani paaston alussa kalvoi mieltäni jatkuvasti. Kaksi päivää jaksoin paastota, kunnes olo alkoi olla liian kaamea ja mieleen juolahti myös ajatus sen järjettömyydestä! Olen kuitenkin jatkanut terveellisiä elämäntapoja ja aion pudottaa ne muutamat (aika monta) kilot jotka täällä englannissa on kerääntynyt tukevasti tuohon lantioalueelle!!! Hyvä olo on, eikä suurempia ongelmia, mitä nyt joskus iskee suunnaton himo paahtoleipään tai suklaaseen! Nyt alkaa jo sujua täällä elely taas, mikä taas kohta katkeaa paluuseen Suomeen. Tulen siis joululomalle 8.12 ja viivyn kotimaassa kuukauden. En malta odottaa, jouluihmisenä nautin olostani siellä varmasti ja ärsytän muita jatkuvalla soitolla soivien joululaulujen avulla!!

Palaan lukemisen pariin ja koetan saada selville mikä ero on Breach of confidencella ja Privacyllä lakitermeissä!!! Ja koetan myös saada pikakirjoitustaitoani hieman nopeammaksi!! (ei tule tapahtumaan!!!) Nauttikaa te siellä olostanne Suomessa ja saunokaa aina kun voitte, te onnekkaat ihmiset!