Täällä sitä siis ollaan, Englannissa, Stoke-On-Trentin kaupungissa, joka sijaitsee 45min ajomatkan päässä Manchesterista etelään ja saman pituisen matkan päässä Birminghamista pohjoiseen. Lontoo on n. Parin tunnin junamatkan päässä. Siis olen täysin keskellä Englantia. Yliopistoni on University of Staffordshire ja se sisältää kaksi kampusta, toinen on Staffordissa n. 25 kilometrin päässä Stokesta ja toinen sijaitsee Stokessa. Minä asustelen jälkimmäisessä. Kun fyysinnen sijaintini on nyt selvitetty, päästään asiaan.

191178.jpg

Läheinen luonnonsuojelualue, kiva paikka lenkkeillä.

191179.jpg

Aynsley Hall, kampuksella.

Saavuin tänne siis eilen (11.9) ja lensin suoraan lontooseen, mikä itseasiassa ei ole lähin kenttä mutta sain sinne halvimmat lennot ja ilmaisen kuljetuksen yliopistolle. Yliopisto oli järjestänyt bussikyydin Heathrowlta tänne ja sen takia saatoin lentää Lontooseen. Mutta jos joku jossain vaiheessa päättää tulla kyläilemään, lähimmät lentoasemat ovat Manchesterissä ja Birminghamissa. Ryanair aloittaa lennot Liverpooliin tänä syksynä, ja se on ensisijainen lentoyhtiö, jota kannattaa harkita. Lentoja saa jopa 20 eurolla jos varaa ajoissa. Ajatelin siis vierailla myös kotona useammin... jos siis kiireiltäni ehdin.

Eilinen ilta oli jotain aivan käsittämätöntä, saavuin kampukselle hieman viiden jälkeen illalla pitkän bussimatkan ja vielä pidemmän lentoasemalla odottelun jälkeen, hyvin väsyneenä. Sain avaimet huoneeseen ja raahasin laukkuni sinne. Päästyäni huoneeseeni, huomasin sen sijaitsevän suoraan pesulan vieressä, katutasossa, josta ihmiset kulkivat suoraan ikkunani vierestä, patterini ei toiminut, ei myöskään internet. Vaivuin hyvin syvään epätöivoon ja soitin muutaman itkuisen puhelun suomeen ja olin jo varaamassa lentoja kotiin!!! :-) Itkeskellyn ja huonosti nukutun yön jälkeen marssin hyvin masentuneena asuntotoimistoon ja pyysin kauniisti josko saisin vaihtaa huonetta, edes yhtä kerrosta ylöspäin. Onneksi täällä jokin toimii ja sain kuin sainkin huoneen yhtä kerrosta ylempänä ja vieläpä näkymällä puistoon. Päiväni kirkastui sen jälkeen huomattavasti!!!

191177.jpg

Clarice Cliff Court, minun asuntolani.

Samassa huoneistossa kanssani asuu, Eduardo espanjasta, Mariella kreikasta, Joanne ranskasta ja yksi saksalainen tyttö jonka nimeä en tiedä, hän on kuulemma erittäin ujo, enkä ole vielä häntä tavannut. Joukkoomme liittyy oletettavasti myös vielä yksi opiskelija joka on ilmeisesti ihan perus britti, heihin en ole vielä juuri törmännyt, koska britit aloittavat koulunsa vasta ensi viikolla. Tämä viikko on siis kansainvälisten oppilaiden viikko. Kämppä on ihan ok, onneksi on oma vessa ja suihku joka on luksusta verrattuna muihin asuntoloihin lähempänä kampusta, joissa 12 henkeä jakaa vessan ja keittiön. Joten keittiön jakaminen kuuden ihmisen kanssa ei tunnu yhtään kamalalta.

191173.jpg

Vasemmalta: Akosua (Ghana), Aloysius (Malesia), Aurora ja Jonathan (Ranska) ja Tamoor (Saksa)

185597.jpg

Vasemmalta: Mira ja Jessica (Saksa), Katja (Tanska), Monika (Saksa) ja Akosua (Ghana). English cream tea.

Jo yhden päivän aikana olen tutustunut todella moniin uusiin ihmisiin, muutaman heistä mainitakseni, Akosua Ghanasta, Tamoor Saksasta, Aluya (kirjoitetaan kai noin) Malesiasta, Mira (!!!!:-D) , Jessica ja Monika Saksasta ja Katja Tanskasta. Haluan antaa kyös kunniamaininnan ATK- toimiston työntekijälle Benille, joka taisteli koneeni kanssa tunteja(Suomalainen Windows) ja sai vihdoin netin toimimaan.

Kiireinen ja hyvin hetkinen päivä on ohi ja nyt nukuttaa. Eli siis, antakaa anteeksi kaikenlaiset typot ja tekstin yksitoikkoisuus, englannin kieli on vienyt kaiken suomalaisen verbaliikan tilan, joten teksti saattaa olla hieman latteaa... Koetan parantaa.

Yhteyden minuun saa parhaiten mailaamalla. En ole vielä ehtinyt hankkia englantilaista puhelinnumeroa, eli jos hätä tulee tai haluaa laittaa viestiä muuten vaan, vanha numero on edelleen käytössä. Vanhat mailit ovat myös hyvinkin käyttökelpoisia. Minulla on myös mese ja Skype ja webbikamera, eli keskustelu reaaliajassa onnistuu loistavasti. Ellen jonain päivänä näytä turilaalta ja päätä olla avaamatta kameraa.

Jos jotain opimme tästä, hankalan alun jälkeen asiat ovat sujuneet hyvin ja olen jopa hetkittäin nauttinut olostani. Odotan, että oloni muuttuu vieläkin mukavammaksi ja sopeudun tänne nopeasti, mutta jos en vielä joulunakaan viihdy, varaan oikeuden tulla takaisin suomeen, jossa kaikki on hyvin... ;-)

Jos en vähään aikaan päivitä tätä blogia, olen pahoillani, ensimmäiset kaksi viikkoa on kaikista kiireisimmät ja koetan päivitellä tätä parhaani mukaan.