Yöllä kun kävelee tuota epäilyttävän pitkää ja pimeää kujaa minun kampukselle, saattaa tuntea jaloissaan epämiellyttävän pehmeän lirtsahduksen.... Etanoita, paljon etanoita. Kotilollisia ja tavallisia lutkuja. Aamulla kun kävelet samaa reittiä kouluun, näkyy tiellä kymmeniä liiskaantuneita etanoita ja niitä on kerääntynyt syömään iso joukko, mitäpä muitakaan kun etanoita!!!

194433.jpg

Etanakuja

Taas kerran todistin vääräksi väitteen "englantilaiset ovat koppavia ja töykeitä". Pyörä, josta aiemmin kerroin, se violetti rämä, on nyt kunnossa. Siinä on vaihteet, jarrut ja jopa lokasuojat!!! Tästä kaikesta kiitän paitsi alakerran Jamilia, mutta myös erittäin suuren kiitoksen ansaitsee erittäin ystävällinen pyöräkorjaamon setä, joka laittoi pyörään uudet ketjut ja tuunasi sen muutenkin ajokuntoon...ilmaiseksi!! Loistavaa palvelua taas kerran ja poistuin korjaamolta iso hymy huulillani. Nyt siis minulla on napanuora maailmaan, pääsen nopeasti paikasta toiseen ilman vaivaa, siis heti kun persausparkani, joka ei ole nähnytkään pyörän satulaa pitkään aikaan paranee eilisen päivän ajosta!! Kaikki tosin naureskelee kauniin lilalle pyörälleni ja sen hienolle (jumalattoman iso ketju) lukolle... Sanon kaikille, että ei sillä rämällä kellekään muulle ole mitään arvoa, kuin minulle, näinhän sentään suuren vaivan sen kuntoon saamiseksi.

Ostin myös digiboksin, jotta saisin itselleni SkyNews, BBC news24 ja ITVNews kanavat (opintojen kannalta hyvinkin olennaiset kanavat). Tietenkään kaupassa en tullut ajatelleeksi, että eihän se nyt ihan noin vaan onnistu, kaapeli seinään ja toimii. Ei mikään toimi niin! Eli siis huomenna taas sen mukavan ja iloisen TV-sedän luo ja kyselemään, miksei telkkarini tunnista laatikkoa!

Vähintään kerran päivässä meillä on liikuntaharjoitus, jossa koko rakennus tyhjennetään sisäpihalle aamutossuissaan ja pyjamissaan, sitä kutsutaan palohälytykseksi. Onneksi tätä ei ole vielä tapahtunut yöllä, mutta eiköhän sekin ensimmäisen (siis brittien ensimmäisen) viikonlopun aikana tule koettua, kun joku puolijauhoinen palikka keksii tupakoida huoneessaan ikkuna kiinni!

Tänään oli lähes 30 astetta lämmintä ja kehoni on ihan sekaisin tapahtuneesta! Se ei parka ymmärrä miten on mahdollista, että syyskuun lopussa voi olla näinkin lämmintä. Lisätään vielä suuri 2 tunnin aikaero, niin siinä on jo ainekset ihan täydelliseen kahjoontumiseen. Siis mukava päivä ja kivaa kun aurinko paistaa... Toisin sanoen, huomenna jo sataa!

Minulle on iskenyt suunnaton himo suklaaseen, tämä piirre loisti poissaolollaan suomessa, mutta täällä, 50metrin suklaahyllyn edessä se on iskenyt pahanpäiväisesti! Joten jouluna kun näen suurimpaa osaa teistä, olen kasvanut suunnattoman suureksi ja leveäksi. Olen kovasti koettanut olla ostamatta tätä selvästikin saatanan keksimää tuotetta, mutta eiköhän sitä jaeta ilmaiseksi commercial fairilla!!!! (Paikka jossa yritykset jakoivat ilmaiseksi kaikkea, kesti onneksi vaan 2 päivää) Sain siis varastoitua itselleni aikamoisen varaston suklaata, eli sekin yritys oli tuhoon tuomittu. Lupaan kantaa mukanani punaista ruusua kun kävelen seuraavaksi suomessa, jotta varmasti tunnistatte minut.

Kuten Annikalle kesällä jo sanoin, kun tänne kaupunkiin ensimmäistä kertaa tulin, että onneksi ihmiset tekee paikasta mukavan, eikä niinkään se ympäristö. Tämä on niin totta! Paikkana Stoke on suoraan sanottuna järkyttävä. Mutta ihmiset ja ystävät täällä, tekee tästä todella kivan paikan olla. Kämppikset on todella kivoja ja meitä on tässä ykköskerroksessa jo pieni perhe kansainvälisiä oppilaita. Kokataan toistemme keittiöissä, makoillaan toisten huoneissa, pelataan unoa naapurissa ja koetetaan ymmärtää toisten aksentteja! Hauskaa ja rentoa oleskelua.

Huomenna hankin englantilaisen puhelinnumeron ja laitan sen myös tänne, jotta kaikki, jotka minuun haluavat yhteyden voivat soittaa. Pidän myös vanhan liittymän auki, mutta kunnes porukat tuovat tänne minun vanhan kännykkäni, voin tarkistaa viestejä sim-kortilta vain silloin tällöin, joten kun saatte numeroni, olkaa hyvä ja käyttäkää vain sitä. Siis huomenna.